Mihail
Meltjuhov on koonnut taulukkoon[i]
tietoja Viron, Latvian ja Liettuan osalta ja tehnyt vielä sarakkeen yhteensä.
|
|
Viro |
Latvia |
Liettua |
yhteensä |
|
pinta-ala
(km²) |
47
548 |
65
791 |
59
478 |
172
817 |
|
raja
Venäjän kanssa (km) |
277 |
337 |
296 |
910 |
|
väkiluku
(1000) |
1132 |
1971 |
2879 |
5982 |
|
palvelukseen
kelpaavia (1000) |
191 |
305 |
380 |
876 |
|
sotilaskoulutuksen
saaneita (1000) |
181 |
239 |
145 |
565 |
|
asevoimien
vahvuus (1000) rauhanaikana |
20 |
25 |
28 |
73 |
|
asevoimien
vahvuus (1000) sodanaikana |
129 |
168 |
130 |
427 |
|
suojeluskunnat
(1000) |
50-60 |
40-50 |
50-60 |
140-170 |
|
divisioonia |
4 |
4 |
3 |
11 |
|
tykistörykmenttejä |
6 |
6 |
3 |
15 |
|
panssarirykmenttejä |
1 |
|
|
1 |
|
panssariprikaateja |
|
1 |
|
1 |
|
panssariauto-osasto |
|
|
1 |
1 |
|
ratsuväkirykmenttejä |
1 |
1 |
|
2 |
|
ratsuväkiprikaateja |
|
|
1 |
1 |
|
kivääreitä |
102
130 |
121
339 |
110
000 |
333
469 |
|
konekivääreitä |
3163 |
3512 |
1650 |
8325 |
|
kenttätykkejä |
450 |
350 |
400 |
1200 |
|
panssarivaunuja
ja -autoja |
58 |
44 |
45 |
147 |
|
lentokoneita |
70 |
90 |
132 |
292 |
Ensivaikutelmana
taulukosta tulee, että yhteistä rajaa Venäjän kanssa oli vähemmän kuin
Suomella, sodanajan asevoimat jopa hieman suuremmat kuin Suomella, eikä
kalustotilannekaan ainakaan oleellisesti huonompi, ehkä jopa parempi.
Baltia
ei kuitenkaan ollut eikä ole yksi valtio - vaan kolme erillistä itsenäistä
valtiota. Silloin ei ollut mitään oikeaa sotilasliittosopimusta kyseisten
valtioiden välillä - nyt kaikki kyseiset maat kuuluvat NATOon. Liittyivät
NATOon Venäjän puoli vuosisataa kestäneen brutaalin miehityksen päätyttyä
niin nopeasti kuin suinkin otettiin vastaan.
Baltian
maita vastaan Venäjä keskitti syksyllä 1939 merkittävät voimat siltä
varalta, etteivät nämä maat olisi suostuneet lupaamaan Venäjän
sotilastukikohtia alueelleen - joka oli ensimmäinen askel miehitykseen.
Meltjuhov
luettelee taulukoissaan[ii]
kaikki venäläiset yhtymät, niiden miehet ja aseet, minä otan tähän vain
yhteenvedon. Miehiä 437 235, kenttätykkejä 3635, hyökkäysvaunuja 3052,
panssariautoja 421 ja autoja 21 919.
No,
niinhän siinä kävi että Baltian maat lupasivat Venäjän sotilastukikohdat
alueilleen ja niihin paikoitettiin karkeasti saman verran venäläisiä
sotilaita kuin oli kyseisten maiden rauhanajan joukkojen vahvuus.
Varsinaista
Baltian maiden miehitystä varten vuoden 1940 kesällä Venäjä keskitti
varmuuden vuoksi seuraavat joukot (täydelliset taulukot[iii]
on Meltjuhovin kirjassa): Miehiä 360 117, kenttätykkejä 6078, hyökkäysvaunuja
2073, panssariautoja 411, autoja 19 291 ja lentokoneita 1995. Venäjä siis
varautui vastarintaan, mutta Baltian maat katsoivat tilanteen toivottomaksi ja
antautuivat.
Ainakin
Virossa sotilaat olisivat olleet valmiita sotimaan, mutta poliittinen johto
kielsi puolustautumisen. Liettuassa taas presidentti olisi ollut valmis
puolustautumaan, mutta puolustusvoimain komentaja ei.
Jokainen
voi itse numeroita vertailemalla päätellä olisiko sittenkin pitänyt
suorittaa ajoissa liikekannallepano ja puolustautua.
Viron
miehityksestä 1939-41on artikkeli täällä,
Latviasta täällä,
Liettuasta täällä.