Vapaussota 150218 – Svetshnikovin päiväkäsky

Edellinen artikkelini Suomen Vapaussodasta teemalla 100 vuotta sitten löytyy täältä.

Eversti Svetshnikov

Teen tässä artikkelissa suoria lainauksia teoksesta Suomen Vapaussota. Muutan lainauksissani alkuperäisteoksessa tehdyn nimen translitteroinnin Svjetshnikov yleisemmin käytetyksi Svetshnikoviksi. Kyseessä on Venäjän armeijan yleisesikuntaeversti. Hänen aiemmasta toiminnastaan on artikkeli täällä.

Päiväkäsky 15.2.1918

”Helmikuun 15 p:nä antoi näet Svetshnikov päiväkäskyn hänen komentoonsa alistetuille venäläisille joukoille. Hänen päällikkyysasemansa lienee niin muodoin tähän mennen selvennyt, sillä päiväkäsky oli kohdistettu kaikille Lahden länsipuolelle sijoitetuille joukoille. Tämä päiväkäsky on siinä suhteessa merkillinen, että se muodostaa sattuvan rinnakkaisilmiön kenraali Mannerheimin helmikuun 17 p:nä säätämälle rintamaryhmäjaolle. Svetshnikov jakoi näet siinä komentoalueensa viiteen piirin, joista kahta – niissä Tampere ja Pori pääpaikkoina – voi pitää rintama-alueina, kun taas kolme niiden eteläpuolella olevaa piiriä – Hämeenlinnan, Helsingin ja Turun – olivat osia kotialueesta.

Piiripäälliköiden tehtävät olivat sovitetut aina itsekunkin hoidettavan alueen laadun mukaisesti. Turun ja Helsingin piireissä piti asianomaisten koettaa nujertaa valkokaartilaiset sekä sitten vähin erin vahvistaa joukoillaan molempia rintama-piirejä. Hämeenlinnan piirin joukot piti koottaman Lahteen, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan ilmeisesti jonkinlaiseksi yleiseksi reserviksi.

Tampereen ja Porin piirien päälliköt sitä vastoin saivat suoritettavakseen hyökkäysluontoisia tehtäviä. Edellisen – 106. divisioonan uuden päällikön, everstiluutnantti Bulatselin – tuli yrittää vallata Haapamäki ja sen kautta katkaista valkoisten yhteydet Pohjanmaan ja Savon välillä. Jälkimmäisen – Pietarin rajadivisioonan päällikön – käskettiin valloittaa Kristiinankaupunki.”[i]

Lisää joukkoja Tampereelle

”Kaikesta päättäen onnistui hänen [Svetshnikovin - jpu] näet juuri 15 p:n tienoilla saada helsinkiläiset johtohenkilöt vakuutetuiksi siitä, kuinka tärkeätä oli lähettää joukkoja pohjoiselle rintamalle, sillä tähän aikaan – helmikuun 15 ja 16 p:nä lähtikin melkoisia punaisia voimia, kaikkiaan n. 1,800 miestä ynnä tykistöä, Uudeltamaalta Tampereelle, mistä ne edelleen toimitettiin sekä Satakuntaan että Vilppulaa kohti.”[ii]

Mitä päiväkäskystä seurasi

Venäläiset ja punikit hyökkäsivät 21.2.1918 alkaen koko leveällä rintamalla Porista Sysmään (Lahden pohjoispuolella) pääteiden suunnilla kohti pohjoista. Hyökkäykset kuitenkin saatiin torjuttua, vaikka välillä tilanne näyttikin paikoitellen huolestuttavalta.[iii]


[i] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivut 25-26

[ii] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 26

[iii] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivut 28-33

Vapaussota

Etusivulle

free counter