Suojeluskuntalaisen sotilasvala

Suojeluskuntia perustettiin ennen Vapaussotaa ja Vapaussodan aikana eri puolille Suomea alkuperäisenä tarkoituksenaan lähinnä pitää kurissa Venäjän miehitysjoukkoja ja punakaarteja, etteivät ne tee Suomessa mitä lystää. Suomen vapailla vaaleilla valittu Eduskunta ja laillinen hallitus nimittivät julistuksella 25.1.1918 Suojeluskunnat hallituksen asevoimiksi. Suomella oli nyt armeija, tosin varsin vaatimaton.

Helmikuun loppupuolella suojeluskuntalaisilta alettiin vaatimaan pakollista saman kaavan mukaista sotilasvalaa, joka pääsääntöisesti vannottiin oman joukon mukana joko jossakin kirkossa tai kentällä.

Valan kaava:

”Minä N.N. lupaan ja vannon taistelevani henkeen ja vereen saakka Suomen itsenäisyyden ja sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta, kunnes lailliset olot on maassa jälleen palautettu ja lujitettu. Minä vannon pysyväni uskollisena maan lailliselle hallitusmuodolle ja sen tämän mukaisesti valitulle hallitukselle sekä ehdottomasti tottelevani sotilaspäällystöäni. Kaiken tämän lupaan ja vannon Jumalan ja kaiken sen nimissä, mikä minulle on korkeata ja pyhää.”[i]


[i] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 177

Vapaussota

Etusivulle

free counter