Rajaloukkauksia ennen Talvisotaa

Täydennetty 11.1.2008, lisätty viite VI 3.4.2010 Juhani Putkinen

Näin jälkeenpäin tuntuu kummalliselta, ettei Suomen poliittinen johto uskonut Venäjän hyökkäävän Suomen kimppuun ja aloittavan Talvisodan Suomea vastaan.

Toki oli voimassa oleva hyökkäämättömyyssopimus Venäjän ja Suomen välillä, sekä sen jatkosopimus. Siten Venäjä ei voisi hyökätä sopimusta rikkomatta Suomen kimppuun ennen vuoden 1945 loppua.

Oli myös Tarton rauhansopimus ja sopimus riitojen rauhanomaisesta ratkaisemisesta (solmittu kolme viikkoa hyökkäämättömyyssopimuksen jälkeen).[i]

Suomen poliitikot luottivat naiivisti myös YK:n edeltäjään Kansainliittoon.

Rajaloukkauksia

Venäjän Krasnaja Gorkan patterit ja Venäjän Itämeren laivasto tulittivat 17. - 18.5.1919 suomalaista Inon linnoitusta.[iv] Suomen nootissa Venäjälle 25.5.1919 sanottiin, ettei Inosta ja Puumalasta ollut ammuttu Venäjän aluevesille yhtään laukausta.[v]

Vuonna 1937 Venäjän koneet syyllistyivät usein Suomen ilmatilan loukkauksiin. 21.9. kymmenen konetta tunkeutui eri tahoilla Suomen ilmatilaan, ja tulituksesta huolimatta ne lensivät hyvinkin syvälle sisämaahan.[ii]

Tammi-helmikuussa 1938 Venäjä loukkasi Suomen ilmatilaa, pidätti Suomenlahdella suomalaisia kalastajia ja ampui Raasulissa suomalaisen sotilaan.[iii]  

Leningradin "Sotilaspiirin ilmavoimien varakomentaja prikaatinkomentaja I.I.Kopets ja rykmentinkomissaari Silantjev ilmoittivat sotilaspiirin joukkojen päällikölle, 2.luokan armeijankomentaja Kirill Meretskoville: »Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissaarin käskystä lähetin kaksi eskaaderia tehtävänään lentää Suomen rajan yli. 44.hävittäjärykmentin I-16-koneista koostunut ensimmäinen eskaaderi lähti Gorolevon kentältä ja lensi Haukijärven, Rantakylän, Valkjärven ja Raudun aseman yli palaten rautatietä pitkin Neuvostoliiton puolelle. Eskaaderi ylitti rajan 9. lokakuuta kello 15.22. Täyttäessään tehtävää 1200 m korkeudella eskaaderi sai vastaansa ilmatorjuntatulta Rantakylän alueella 200 m koneiden kulkusuunnasta ylös eteen räjähtäneiden kolmen neljän kranaatin verran... Toinen eskaaderi koostui 72.lentorykmentin I-15 koneista ja täytti tehtävän lentäen Käsnäselän, Uomaalan, Salmin ja Manssilan kautta 1000-500 metrin korkeudessa. Suomen rajan se ylitti kello 15.30. Suomen ilmatilassa eskaaderia ei tulitettu sen enempää ilmasta kuin maastakaan... Eskaaderi palasi Neuvostoliiton puolelle kello 15.55 ja laskeutui turvallisesti Nurmiliston kentälle.»"[vi] Huomattakoon, että nämä laajamittaiset Suomen ilmatilan loukkaukset tapahtuivat Venäjän puolustusministerin käskystä. Ehkä tarkoitus oli provosoida suomalaisia ampumaan alas venäläiskoneita - suomalaiset kuitenkin ampuivat vain varoituslaukauksia kauas eteen, jotta ryssät tietäisivät olevansa Suomen ilmatilassa.

Mm. näiden rajaloukkausten olisi pitänyt soida hälytyskelloina - vaan ei.

Vapaussodasta Talvisotaan

Etusivulle


[i] Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä, 1985, sivu 131

[ii] Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä, 1985, sivu 158

[iii] Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä, 1985, sivu 173

[iv] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa 2, 1971, sivu 195

[v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa 2, 1971, sivu 197

[vi] Timo Vihavainen et al, Tuntematon Talvisota, 2009, sivu 93

Vapaussodasta Talvisotaan

Etusivulle

free counter