Karjalan rintamalta ennen yleishyökkäystä

Vapaussodassa rintamatilanne Karjalan ryhmän alueella oli koko ajan erittäin uhanalainen. Rintaman ylijohto joutui antamaan eri lohkoille lisää miehiä ja joukkoja kun lohkojen päälliköt ”huusivat apua”. Otsikossa mainittu yleishyökkäys Karjalan rintamalla voidaan katsoa alkaneeksi noin 20.4.1918.

Rintamalla ei ollut yhteistä reserviä

”Rintamaosilla ja kaistoilla oli varsinkin viimeisen ajanjakson aikana osa miehistöstä reservissä, mutta rintamajohdolla ei ollut minkäänlaisia joukkoja käytettävissään, lähettääkseen niitä tarpeen mukaan uhatuille rintamanosille. Monesti olisi uhkaavat tilanteet voitu ottaa paljon rauhallisemmin, jos sellainen reservi olisi ollut olemassa. Osaksi johtui tämä puutteellisuus vihollisvoimien yliarvioinnista ja johto antoi alituisten avunpyyntöjen johtaa itsensä lähettämään lisäjoukkoja opetusleireiltä, joukko-osastoihin jakamattominakin uhatuimmille kaistoille. Mutta ymmärtääkseen ne olosuhteet, jotka pakottivat johdon armotta lähettämään joukkonsa rintamalle, täytyisi olla elänyt ne kriitilliset hetket, jolloin punaryssät marssivat Kiviniemeä kohden, hyökkäsivät Raudun väliaikaisen puolustuksen kimppuun ja kuullut sen sodanpauhun Ahvolasta, jonka punaiset ja ryssät aikaansaivat yrittäessään kilvassa raivoisasti murtautua pohjoista kohden.”[i]

Omat tappiot Karjalan rintamalla

”Mainittakoon vielä, kuvaavana taisteluiden vakavuudelle ja sille urhealle kestävyydelle, jolla karjalaiset taistelunsa suorittivat, valkoisten tappiot. Yleisen etenemisen alkuun mennessä olivat valkoisten tappiot n. 700 kaatunutta ja 1600 haavoittunutta, samalla kun rintamajoukkojen määrä korkeimmillaan oli n. 8000 miestä.

Nämä numerot esittävät selvästi Karjalan vapaustaistelun ankaruuden ja verisyyden ja samalla ne muistuttavat, että Karjala ja myöskin muu Suomi on suurimmassa kiitollisuuden velassa juuri näille kaatuneille ja invaliideille siitä, mitä he suorittivat Suomen vapauden hankkimisessa ja varmentamisessa.”[ii]

Jatkuu

Seuraavaksi kannattaa lukea tämä.



[i] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; Osa VI; 1927; sivut 141-142

[ii] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; Osa VI; 1927; sivu 142

Vapaussota

Etusivulle

free counter