Hävittäjälaivue 34 Jatkosodassa – omien ja vihollisten tappioita; huomioita HX-hankkeeseen

Jatkosodan alussa suomalaisilla lentäjillä oli käytössään suhteellisen hyviä lentokoneita, joten kelpasi olla hävittäjälentäjä. Jatkosodasta ilmassa voi lukea tarkkoja numerotietoja täältä. Kalusto kuitenkin vanheni nopeasti ja lopulta lennettiin vanhentuneella kalustolla kunnes saatiin laivueellinen mersuja – muut laivueet lensivät edelleen vanhentuneella kalustolla.

Laivueen perustaminen

Suomi osti Saksasta 30 kpl Messerschmitt 109 G-2 koneita uutta laivuetta varten. Koneet vastaanotettiin Saksasta kahdessa erässä 16 + 14 kpl.

Ensimmäinen erä laskeutui Helsinkiin Malmin kentälle 13.3.1943 kello 16.00.[i] Toinen erä saapui Helsinkiin16.5.1943.[ii]

Nyt Suomella oli yksi hyvällä kalustolla varustettu hävittäjälaivue. Kun muut koneet olivat jo vanhentuneita, niin tämä laivue jouduttiin jakamaan kolmeen eri tukikohtaan puolustamaan aluetta Kannakselta Helsinkiin.

Laivueen tappiot Jatkosodassa

Laivueen ensimmäinen komentaja majuri Erkki Olavi Ehrnrooth menetti henkensä 27.3.1943 tehdessään taitolentoa Pyry-koneella.[iii] Uudeksi komentajaksi laivue sai majuri Eikka Luukkasen, joka sitten johti laivuetta menestyksellisesti koko Jatkosodan loppuajan.

Laivueesta kaatui lentäjiä sotalennoilla yhdeksän ja vielä harjoituslennolla yksi.[iv]

”Hävittäjälaivue 34 menetti täysin tuhoutuneina kaksikymmentäkaksi Messerschmittiä ja vaurioituneina seitsemäntoista, jotka oli vietävä lentokonetehtaalle korjattavaksi.”[v] Oli Suomen pelastus, että presidentti Risto Ryti sai Hitlerille lähettämällään henkilökohtaisella kirjeellä Suomelle reippaasti lisää Mersuja – kaikkiaan Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen 83 kpl ynnä muuta välttämätöntä puolustusmateriaalia.

Laivueen ilmavoitot

Virallisia pudotuksia nimenomaan tällä Mersulaivueella on 270.[vi]

”Lisäksi laivueen ohjaajat ampuivat alas 63 konetta, jotka todistajien puuttuessa merkittiin Lentorykmentti 3:n tilille.”[vii]

Ilmavoittojen kärkipään saavutukset tässä laivueessa Mersuilla:

-        ”Lentomestari Juutilainen 38 pudotusta

-        Majuri Luukkanen 34

-        Kapteeni Puhakka 24

-        Ylikersantti Alakoski 22

-        Lentomestari Lehtovaara 18,5

-        Luutnantti Myllylä 17,5

-        Vääpeli Tani 12,5

-        Luutnantti Karhila 12

-        Lentomestari Tuominen 9

-        Ylikersantti Nuorala 9

-        Luutnantti Tervo 8

-        Kapteeni Pekuri 6

-        Lentomestari Aaltonen 5

-        Kapteeni Lahtela 4,5

Tämän jälkeen seuraa pitkälti neljän ja kolmen ilmavoiton miehiä. Alasammutuista koneista oli pommittajia 55 kpl, hävittäjiä 167 kpl, maataistelukoneita 41 kpl ja tähystyspalloja 7 kpl.”[viii]

HX-hanke

Suomella on tätä kirjoitettaessa 31.5.2020 meneillään HX-hanke, jossa on tarkoitus korvata poistumassa olevat Hornet-monitoimihävittäjät uudella kalustolla. Tarjoukset on pyydetty alun alkaen 64 koneesta.

Jotkut yrittävät keinolla millä hyvänsä pienentää hankittavien koneiden määrää siitä 64:stä. Jos lukijani on todella kiinnostunut Suomen itsenäisyyden säilymisestä ja maanpuolustuksesta, niin hän ymmärtää, että se 64 on ehdoton minimi ja 100 olisi oleellisesti parempi määrä. Nimittäin hävittäjistä on aina osa huollettavana, usein osa myös pidempiaikaisessa peruskorjauksessa, osa tuhoutuu väistämättä ja osa vaurioituu niin pahoin, että tarvitsee pitkäaikaista korjausta tehtaalla.



[i] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivu 29

[ii] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivut 49-50

[iii] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivu 29

[iv] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivu 238

[v] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivu 239

[vi] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivu 235

[vii] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivu 237

[viii] Joppe Karhunen – Ässien iskulaivue; 1976; sivut 237-238

Jatkosota

Etusivulle

free counter