Baltian puolustusmahdollisuudet 1939 numeroiden valossa

Mihail Meltjuhov on koonnut taulukkoon[i] tietoja Viron, Latvian ja Liettuan osalta ja tehnyt vielä sarakkeen yhteensä.

 

Viro

Latvia

Liettua

yhteensä

pinta-ala (km²)

47 548

65 791

59 478

172 817

raja Venäjän kanssa (km)

277

337

296

910

väkiluku (1000)

1132

1971

2879

5982

palvelukseen kelpaavia (1000)

191

305

380

876

sotilaskoulutuksen saaneita (1000)

181

239

145

565

asevoimien vahvuus (1000) rauhanaikana

20

25

28

73

asevoimien vahvuus (1000) sodanaikana

129

168

130

427

suojeluskunnat (1000)

50-60

40-50

50-60

140-170

divisioonia

4

4

3

11

tykistörykmenttejä

6

6

3

15

panssarirykmenttejä

1

 

 

1

panssariprikaateja

 

1

 

1

panssariauto-osasto

 

 

1

1

ratsuväkirykmenttejä

1

1

 

2

ratsuväkiprikaateja

 

 

1

1

kivääreitä

102 130

121 339

110 000

333 469

konekivääreitä

3163

3512

1650

8325

kenttätykkejä

450

350

400

1200

panssarivaunuja ja -autoja

58

44

45

147

lentokoneita

70

90

132

292

Ensivaikutelmana taulukosta tulee, että yhteistä rajaa Venäjän kanssa oli vähemmän kuin Suomella, sodanajan asevoimat jopa hieman suuremmat kuin Suomella, eikä kalustotilannekaan ainakaan oleellisesti huonompi, ehkä jopa parempi.

Baltia ei kuitenkaan ollut eikä ole yksi valtio - vaan kolme erillistä itsenäistä valtiota. Silloin ei ollut mitään oikeaa sotilasliittosopimusta kyseisten valtioiden välillä - nyt kaikki kyseiset maat kuuluvat NATOon. Liittyivät NATOon Venäjän puoli vuosisataa kestäneen brutaalin miehityksen päätyttyä niin nopeasti kuin suinkin otettiin vastaan.

Baltian maita vastaan Venäjä keskitti syksyllä 1939 merkittävät voimat siltä varalta, etteivät nämä maat olisi suostuneet lupaamaan Venäjän sotilastukikohtia alueelleen - joka oli ensimmäinen askel miehitykseen.

Meltjuhov luettelee taulukoissaan[ii] kaikki venäläiset yhtymät, niiden miehet ja aseet, minä otan tähän vain yhteenvedon. Miehiä 437 235, kenttätykkejä 3635, hyökkäysvaunuja 3052, panssariautoja 421 ja autoja 21 919.

No, niinhän siinä kävi että Baltian maat lupasivat Venäjän sotilastukikohdat alueilleen ja niihin paikoitettiin karkeasti saman verran venäläisiä sotilaita kuin oli kyseisten maiden rauhanajan joukkojen vahvuus.

Varsinaista Baltian maiden miehitystä varten vuoden 1940 kesällä Venäjä keskitti varmuuden vuoksi seuraavat joukot (täydelliset taulukot[iii] on Meltjuhovin kirjassa): Miehiä 360 117, kenttätykkejä 6078, hyökkäysvaunuja 2073, panssariautoja 411, autoja 19 291 ja lentokoneita 1995. Venäjä siis varautui vastarintaan, mutta Baltian maat katsoivat tilanteen toivottomaksi ja antautuivat.

Ainakin Virossa sotilaat olisivat olleet valmiita sotimaan, mutta poliittinen johto kielsi puolustautumisen. Liettuassa taas presidentti olisi ollut valmis puolustautumaan, mutta puolustusvoimain komentaja ei.

Jokainen voi itse numeroita vertailemalla päätellä olisiko sittenkin pitänyt suorittaa ajoissa liikekannallepano ja puolustautua.

Viron miehityksestä 1939-41on artikkeli täällä, Latviasta täällä, Liettuasta täällä.

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle


[i] Mihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus, 2005, sivu 153

[ii] Mihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus, 2005, sivu 144

[iii] Mihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus, 2005, sivu 158

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle